Miten sinä päätät
mitkä mieleesi tulevat ideat
toteutat ja
mitkä jäävät odottamaan kypsyttelyä? Huomaamattasi saatat toistaa totuttua kaavaa, esimerkiksi
päättää aina järkiperustein tai tunneperustein.
Helppoa on valita tehtävät jotka saat helposti tehtyä
tai joissa
saat ulospäin näkyvää tulosta aikaiseksi
pienimmällä vaivalla.
Kiireessä ehkä
vastaat juuri sen hetken impulssiin ja porukassa
sille joka huutaa lujimpaa. Isoissa
päätöksissä saatat listata hyvät ja huonot puolet ja
päättää sen jälkeen ryhdytkö tuumasta toimeen.
Lähes
päivittäin päädymme potemaan huonoa
omatuntoa keskeneräisistä päätöksistä jotka näkyvät
tekemättöminä töinä. Näennäisesti helpommalla pääsee keksimällä Miksi ei? –syitä. Kuinka useasti yhden päivän
aikanakin kuulemme muilta kommentteja: ”Tätä
on jo yritetty”, ”en millään ehdi”, ”ei seepra pääse raidoistaan”. Helppoa on myös siirtää päätökset seuraavaan päivään. Päättämättömyyden taustalla voi
kalvaa epäonnistumisen pelko, kun odotukset on asetettu liian
korkealle. Jos oikein alkaa pohtia miksi
ei ryhtyisi toimeen niin ainahan löytyy joku muu joka tekee asiat paremmin. Toisinaan taas koetaan omat ideat noloina, kaivataan vahvistusta
omalle toiminnalle. Tai
sitten päätetään tehdä muiden toivomia asioita...kunnes silmä välttää.
Päättämisen vaikeus on helpostikin käännettävissä Mitäpä
jos –toiminnaksi.
Ehkäpä jopa ”mielelläni” -asenteella.
Kumman polun valitset: sen joka tuntuu lyhyellä tähtäimellä helpoimmalta, vai
sen joka alkutaipaleella vie enemmän miettimisaikaasi
ja energiaa, mutta joka loppujen lopuksi tuo
enemmän? Sen mitä tilanne huutaa vai minkä itse koet tärkeäksi? Koko
päättämistouhu saa aimo energiaruiskeen kun olet selvittänyt ja
tehnyt näkyväksi itsellesi tärkeimmät asiat, jopa toimintaasi taustalla
ohjaavat arvot. Silloin näet päätöstilanteessa selvemmin minkälaisten asioiden tekeminen
tuo sinun elämääsi juuri sitä sisältöä
jota toivot.

Kommentit
Lähetä kommentti