Aivoilta edellytetään runsaasti tiedon suodattamista alati kasvavasta määrästä informaatiota. Älypuhelimet ja pikachatit tuovat toisaalta helpotusta tavoitettavuuteen, toisaalta taas niiden vaikutuksena työympäristöt ovat muuttuneet pikaviestintävälineiden ja tavoitettavuuden helpottumisen myötä nopeaa reagointia vaativiksi paikoiksi. Vasteajat viesteihin vastaamiseen ovat lyhentyneet samalla kun tietomäärä on kasvanut. Tiedon prosessointi ja asioiden työstäminen lyhytmuistissa on lisääntynyt. Samalla fyysinen liikkuminen on vähentynyt ja kännykän jatkuvan selaamisen myötä aivojen kuormitus jatkuu vapaa-ajallakin. Kun on liikaa impulsseja, ei pysty keskittymään ja myös aloitteellisuus kärsii. Ja mikä surkeinta, jos on jatkuvasti impulssien vietävänä, hallinnan tunne häviää. Ihmisen aivot eivät yksinkertaisesti ole tottuneet tähän tietotulvaan ja näin nopeaan tahtiin. Koemme olevamme tehokkaita moniajotaitoisina. Ihmisen aivoja ei ole kuitenkaan luotu usean asia yhtäaikaiseen työstä...
Suomi on arvioitu jo toiseen kertaan peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. T oteutettu kysely mittaa onnellisuutta muun muassa bruttokansantuotteen, sosiaaliturvan ja vapauden mukaan. Kysymykset on aseteltu tikapuumalliin, eli vastaajaa pyydetään kertomaan, millä askelmalla hän kokee olevansa, kun alin kuvaa huonointa mahdollista ja ylin parasta mahdollista elämää. Lisänä kyselyssä on myös tunnekysymyksiä edellisen päivän ilon, nautinnon, surun ja masennuksen kokemuksista. Tutkimus painottaa kuitenkin enemmän yleiseen hyvinvoinnin tasoon liittyviä kysymyksiä. Hyvinvointi on eri asia kuin onnellisuus. Hyvinvointivaltiossa asuminen, raha ja materia itsessään eivät tuo onnea. Miksi sitten niin moni suomalainen voi pahoin v aikka asiat ovat moniin muihin maihin verrattuna keskimääräistä paremmin? V oisiko olla, että kun perusasiat ovat kunnossa, elintason noustessa onnellisuuden vaatimuksetkin nousevat korkeammalle taso...