Siirry pääsisältöön

Maailman onnellisin tuhansien murheellisten laulujen maa

Suomi on arvioitu jo toiseen kertaan peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Toteutettu kysely mittaa onnellisuutta muun muassa bruttokansantuotteen, sosiaaliturvan ja vapauden mukaan. Kysymykset on aseteltu tikapuumalliin, eli vastaajaa pyydetään kertomaan, millä askelmalla hän kokee olevansa, kun alin kuvaa huonointa mahdollista ja ylin parasta mahdollista elämää. Lisänä kyselyssä on myös tunnekysymyksiä edellisen päivän ilon, nautinnon, surun ja masennuksen kokemuksista. Tutkimus painottaa kuitenkin enemmän yleiseen hyvinvoinnin tasoon liittyviä kysymyksiä. 

Hyvinvointi on eri asia kuin onnellisuus. Hyvinvointivaltiossa asuminen, raha ja materia itsessään eivät tuo onnea. Miksi sitten niin moni suomalainen voi pahoin vaikka asiat ovat moniin muihin maihin verrattuna keskimääräistä paremmin? 

Voisiko olla, että kun perusasiat ovat kunnossa, elintason noustessa onnellisuuden vaatimuksetkin nousevat korkeammalle tasolle? Olemme tottuneet hyvään elintasoon, ja saaneet elämän perusasiat "annettuina". Voisiko näiden hyvällä tolalla olevien perusasioiden huomaaminen ja arvostaminen lisätä onnellisuuden tunnetta? Jospa kokeilisi mielensä pahoittamisen sijaan kiinnittää huomiota kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat hyvin! Kiitollisuus on yksi tekijä, joka lisää onnellisuuden tunnetta.

Vai olemmeko vain tottuneet liian hyvään ja helppoon elämään? Uskon, että kaikille on tarjolla yhtä paljon mahdollisuuksia onnen tunteeseen, asui sitten slummissa tai luxuslukaalissa. Luonto (ja ihmisen mieli) pyrkivät tasapainoon tässäkin asiassa. On opittava toisaalta sietämään pettymyksiä ja toisaalta ponnistelemaan ja tavoittelemaan unelmia. Onnistumisen tunne on hieman eri kuin onnellisuuden tunne, mutta hankalista tilanteista selviytyminen vahvistaa ja kasvattaa resilienssiä, eli muutoksensietokykyä.

Tai entäpä jos onnellisuuden kokemustamme syökin se, että olemme hiljalleen eristäneet itsemme kauemmas muiden ihmisten tuesta? Elelemme aidattujen pihojen takana kyräilemässä että mitähän harmia se naapuri nyt suunnittelee. Elämme aikataulutettua elämää viettämättä spontaanisti aikaa ystävien ja perheen seurassa (paitsi somessa). Kannustamatta kasvatetun on vaikea aloittaa muidenkaan kannustaminen, saati kiittää itseään jostain hyvin hoidetusta asiasta. Lisäisikö se kuitenkin omaa ja muiden onnea, jos auttaisimme ja tukisimme toisiamme ja puhuisimme muista selän takana hyvää!

Paras mahdollinen elämä koostuu pienistä eletyistä hetkistä, tehdään niistä mahdollisimman hyviä ja itselle merkityksellisiä. Pystytkö sanomaan milloin sinä olet ollut elämässäsi onnellisuuden tikkaiden korkeimmalla askelmalla? Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi?



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä on Sydänloki?

Sydänpolku ® tarjoaa ajatuksia ja oivalluksia omaa elämää inspiroivan suunnan löytämiseen ja ottamaan konkreettisia askelia kohti itselle merkityksellisempää elämää. Sydänloki sisältää Sydänpolun ajatuksia ja kirjoituksia helposti seurattavasssa, tiiviissä blogi-muodossa. Tunnistatko itsesi, oletko juuri Sydänpolun jossain alla kuvatussa vaiheessa? VALO Muutos elämässä tai muutos liittyen ihan mihin tahansa pienempään, arkisempaan asiaan, lähtee aina liikkeelle tarpeesta. Joskus tarve voi olla epämieluisa, tiedostamaton, tai muuten vaan hautautunut kaikenlaisen hälinän alle. Kriisi, pysähtyminen tai tahdin hidastaminen käynnistää usein muutoksen prosessoinnin ajatuksissamme. LÄHDE Emme kulje omalla polullamme yksin; usein valintamme ja kulkemamme suunta perustuu myös lähellä olevien ihmisten tahdosta ja toiveista. Voi helpostikin unohtua, mikä on juuri minulle tärkeää? Teenkö asioita, joilla on merkitystä? Pääsenkö toteuttamaan omien arvojeni mukaista toimintaa? Sydänpolku on...

Riidan ristiaallokossa

Perheissä yleisimmät riidat käydään kotitöistä, rahankäytöstä ja lasten kasvatuksesta. Harvalla riidan perimmäisenä tarkoituksena on loukata toista osapuolta tai käyttää riitatilanteessa valtaa toisen nujertamiseksi. Tällainen tulkinta on kuitenkin yleinen riidan osapuolille. Sanotaan, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Kuitenkin, jos riidoissa jäädään asioiden tasolle, käydään joka kerta sama kärkevä keskustelu. Ja koska ei olla sen syvemmin selvillä mistä oikein on kyse, ihmetellään kenties kuinka toisen mielipide voi ailahdella laidasta laitaan eri kinastelukerroilla. Tai nalkutetaan samasta aiheesta kerta toisensa jälkeen, minkään muuttumatta. Joka tuntee jäävänsä alakynteen, vetää vielä takataskusta omien sanojen voimaksi tilanteeseen kuulumattomia vanhojakin "syntejä". Jossain vaiheessa toinen mahdollisesti kyllästyy, luovuttaa tai ryhtyy marttyyriksi. Valta-asetelma on valmis; Asia kuin asia, toinen voittaa aina. Katsotaan asiaa vähän toisesta näkökulmasta ja s...

Ajatusten urautuminen

Ihmisen aivot toimivat siten, että aikaisemmin koettujen asioiden pohjalta aivoihin muodostuu uusia yhteyksiä kuin pieniä polkuja. Jos sama kokemus koetaan uudestaan, nämä polut vahvistuvat leveämmäksi tieksi. Valmista polkua on helpompi kulkea metsässäkin, ja sama ”urautuminen” tapahtuu ajatuksissamme. Näin syntyvät ajattelun automatisoituminen hyvässä mielessä ja toisaalta urautuminen ja väärät uskomukset huonossa mielessä. Ihmiselle luo turvallisuutta huomata että asiat eivät muutu tuosta vaan, vaan ”näin on aina ennenkin ollut”. Mutta kun omaan tilanteeseen tarvitsisi muutosta, on liiankin helppo tuudittautua ajatukseen että ”ei tämä tästä enää muuksi muutu” tai että ”aina on ollut näin.” Älä kuitenkaan jää ajatustesi vangiksi, on keinoja avata jumiutuneet ajatukset. Mieti mielessäsi asia johon koet että sinulla ei ole ratkaisua tällä hetkellä. Tai valitse joku vaikea tilanne elämässäsi. Tai vielä parempi jos sinulla on mielessäsi asia jonka et uskoisi muuttuvan mihinkään. O...