Mikä rapauttaa ja mikä vahvistaa keskittymiskykyä?

Aivoilta edellytetään runsaasti tiedon suodattamista alati kasvavasta määrästä informaatiota. Älypuhelimet ja pikachatit tuovat toisaalta helpotusta tavoitettavuuteen, toisaalta taas niiden vaikutuksena työympäristöt ovat muuttuneet pikaviestintävälineiden ja tavoitettavuuden helpottumisen myötä nopeaa reagointia vaativiksi paikoiksi. Vasteajat viesteihin vastaamiseen ovat lyhentyneet samalla kun tietomäärä on kasvanut. Tiedon prosessointi ja asioiden työstäminen lyhytmuistissa on lisääntynyt. Samalla fyysinen liikkuminen on vähentynyt ja kännykän jatkuvan selaamisen myötä aivojen kuormitus jatkuu vapaa-ajallakin. Kun on liikaa impulsseja, ei pysty keskittymään ja myös aloitteellisuus kärsii. Ja mikä surkeinta, jos on jatkuvasti impulssien vietävänä, hallinnan tunne häviää. Ihmisen aivot eivät yksinkertaisesti ole tottuneet tähän tietotulvaan ja näin nopeaan tahtiin.

Koemme olevamme tehokkaita moniajotaitoisina. Ihmisen aivoja ei ole kuitenkaan luotu usean asia yhtäaikaiseen työstämiseen. Pystymme oikeasti keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, ja mielessä pyörivät muut asiat ja kesken jääneet tekemiset kuormittavat muistia. Tarkkaavaisuus siirtyy asiasta toiseen, mikä heikentää keskittymiskykyä. Keskittymiskyvyn harjoittaminen vahvistaa aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja keskittymistä ohjaavat aivoalueet vahvistuvat.

Mitä sitten itse voi tehdä keskittymiskyvyn vahvistamiseksi?

Suunnittele ja jäsennä

Teemme koko ajan valintoja, ja kiireen keskellä tulisi pystyä tekemään juuri ne oikeat valinnat. Suunnittelulla ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisella on iso merkitys. Priorisointia helpottaa se, että kokee tekevänsä oikeita asioita – siis sekä itselle että omalle työlle tärkeitä asioita.

Ota tavoitteeksi että teet yhden asian kerrallaan, siinäkin edeten pienin askelin palastellen – Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi heti. Kun tekemiset saa hoidettua loppuun asti, se vasta tuo onnistumisen tunnetta! Valmiista töistä kannattaa palkita itsensä – vaikka vain ajatuksen tasolla pysähtyä hetkeksi nauttimaan tuosta tyytyväisyyden tunteesta.

Vältä kiirettä, suunnittele paljon etukäteen. Anna aikatauluttamisessa riittävästi aikaa kullekin asialle. Työn pirstoutumisen tunteesen avuksi voi olla saman tyylisten tehtävien niputtaminen. Voit esimerkiksi aikatauluttaa keskittymistä vaativat työt aamuun, yhteydenpitoa edellyttävät lounastauon molemmin puolin ja jättää rutiininomaiset työt iltapäivään. Tai miten itsellesi rytmitys parhaiten sopii.

Rauhoita elämäntilanne

Toistuvat keskeytykset ovat merkittävin uhka keskittymisen herpaantumiselle. Vältä keskeytyksiä ja häiriötekijöitä kun teet keskittymistä vaativaa työtä. Jos et voi siirtyä täysin häiriöttömään tilaan, sulje ainakin ikkuna, laita puhelin ja radio äänettömälle, hankin vastamelukuulokkeet tai ovelle "liikennevalot".

Keskittymiskykyä syö valtavasti, jos energiaa menee hätäilyyn. Ehdinkö? Pystynkö? Riitänkö? Näiden kysymysten pyöriessä mielessä, aivot menevät hälytystilaan, ja se häiritsee keskittymiskykyä entisestään. Pysy rauhallisena ja luota siihen, että tilanne parantuu omilla teoilla. Keskity niihin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa ja jotka tuovat sinulle eniten hyötyä juuri nyt.

Mikä voisi olla tärkeämpää kuin laittaa oma hyvinvointi etusijalle! Jätä riittävästi aikaa palautumiselle ja tauoille. Pyri saavuttamaan hyvä tasapaino työn ja muun elämän välillä. Unohtamatta muidenkin lihasten kuin istuma- ja aivolihasten käyttöä. Vaikka tekemättömyyden luppoaikatilaan meneminen voi ylivireystilassa tuntua vaikealta, kaikenlainen tietoisuusharjoittelu on hyväksi keskittymiskyvyn harjoittamiselle. Lähde ilman kuulokkeita kävelylle tai antautudu ohjaamattomaan oleskeluun ja tylsistymiseen yksin tai lasten kanssa.

Missä vaiheessa omasta keskittymiskyvystä tulisi olla huolissaan?

Parasta olisi havahtua jo heti kun aihe alkaa kiinnostaa. Ennalta toimien korjaaminen on helpompaa. Kun aivot ja keskittyminen ovat pitkään kuormitettuina, kuvioon ilmaantuvat muisti- ja oppimisvaikeudet, kokonaiskuvan hahmottamisen häiriöt ja krooninen väsymys. Tässä vaiheessa tulisi havahtua ja muuttaa vallitsevia olosuhteita. Aivojen jatkuva ylirasitustila johtaa vakavaan uupumukseen ja masennukseen, jopa todellisuudentajun menettämiseen ja psykoosiin.

Neuropsykologialla ja neuropsykiatrialla on hyviä keinoja selvittää, onko kyse rakenteellisesta häiriötilasta vai ”itseaiheutetusta” ylirasitustilasta. Kuntoutuskeinot voi olla hyvinkin erilaisia riippuen mikä keskittymiskyvyn puutteen aiheuttaa.

Kuuntele aiheeseen liittyvä podcast: https://areena.yle.fi/1-50498635

Mitkä asiat vaikuttavat keskittymiskykyyn? Voiko sitä rapauttaa tai vahvistaa? Miten poikkeusolot vaikuttavat kykyymme keskittyä ja saada asioita aikaan? Ronja Salmen ja Essi Hellénin kanssa studiossa työelämävalmentaja Paula Ikonen.